Mikään ei vanhemmasta tunnu kurjemmalle, kuin oman lapsen sairastelu. Pieni 7kk poikamme on edelleen kipeänä. Hänellä oli vasta antibioottikuuri korvatulehdukseen, mutta siitä huolimatta hänellä on vieläkin flunssa. Hän on erittäin tukkoinen ja räkäinen ja ei kyllä äidillä ole kamalasti ollut tylsiä hetkiä.
Yöt menee valveunen puolella, kun kokoajan pitää valvoa toista toisella silmällä.. raskasta, mutta kukapa osaisi nukkua sikeästi, kun vieressä on valittava ja tukkoinen pikku nyytti. Päivällä poika jaksaa olla iloinen ja nauravainen, vaikka räkä valuu jojona nenusta. Jos ei olo vielä viikonlopun jälkeen ole ehtynyt, niin on pakko varata aika lääkärille, ettei pikkuisella ole mitään poskiontelontulehdusta kehittymässä.
Kaikista kurjin tunne on maailmassa, kun oma lapsi sairastaa. Mielummin siinä vaiheessa vaihtaisi toisen kanssa paikkaa, ilman silmän räpsäytystä.
Tänään kävin toisen pienen miehen, Aatun kanssa ulkona kävelemässä. Hän on ihanan reipas taapero, joka tutkii jokaisen mahdottoman ja mahdollisen kolon ulkona. Hänen kanssaan on jo mukava ihmetellä ja keskustelu hänen kanssaan on vielä alku tasolla, mutta kovasti hänellä on ihmeteltävää.
Pitkän matkan hän jaksoi tänään kävellä ennen kuin hänelle iski väsymys.
Tänään ihanat tyttökaverini pyysivät minua mukaan Kalpan peliin, mutta emme päässeet enää halliin sisälle, joten Kalpan peli vaihtui hohtokeilaukseen. Ja voi pojat, kun oli kivaa! Kyllä teki ihan terää päästä ulos talosta, ihan yksinään puuhaamaan jotain muiden aikuisten kanssa.
Ystäväni on viimeisillään raskaana ja hän niin reippaasti silti jaksoi keilata. Hänellä on huomenna laskettu aika, joten saa nähdä milloin pienokainen päättää syntyä maailmaan.
Löysin ystävästäni ihanan kuvan viime viikolla vanhempien luolta, kun kävimme siellä kylässä. Hän oli tuolloin minun 7-vuotis synttäreille tulossa ja oli niin viimoisen päälle laittautunut hienosti. Hahahaha, kyllä juuri 90-luvun alku muoti oli kaunista.
Itse muistan käyttäneeni pienenä 7-vuotiaana, Pusan hienoja Sabrina farkkuja, jotka oli oikein kivipestyt ja niissä oli nilkoissa ja lantiolla neon pinkit ristikkäis nauhoitukset, ja ne oli rusetille laitettu.. ja farkkujen kanssa minulla oli ihana musta pitkähihainen pusero, jossa oli neon väristä tekstiä. AH, ja miten ylpeenä menin kaverini luo kylään, niin eikö jo viikonloppuna ystävälläni ja hänen sikoillaan ollut samallaiset Sabrina farkut. Kyllä silloin ärsytti, jos jollain kaverilla oli samanlaiset vaatteet.
Oi noita muistoja.. Isäni näytti minulle kuvia, kun olin teini-ikäinen.. oi järkkyä, millaista muoti tuolloin oli, ja miten kamalan muotitietoinen sitä silloin olikaan.. farkut ja ylisuuri neulepusero. Huh,huh.. 90- luvulta tulee muutenkin mieleen ihanat Date- tuoksut.
Ne tuoksut ovat sellaisia, että niitä ostaisin heti, jos niitä tulisi taas myyntiin. Oma lemppari oli vihreä tai keltainen purkki.. valkoisessa purkissa oli keulahahmona Ruotsalainen laulaja Robyn.
Perjantaisin minulla ja ystävilläni oli tapana kuunnella jonkun luona radiosta Perspirantti-radioohjelmaa. Pertti Salovaara oli kova juttu tuohon aikaan. Yleensä luin vielä Suosikki lehteä, kun kuuntelin tuota ohjelmaa.. Oli elämä vielä silloin helppoa..
Mutta sellaisia muistelmia tuli yhtäkkiä mieleen..
Millaisia nuoruusmuistoja sinulla on?
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti